Ennen Jumalana olemista, mitä olet tehnyt ollaksesi ihminen? Tätä kysyn itseltäni. Mitä tiedän ihmisyydestäni, mitä ymmärrän siitä?

Olenko haistanut hajuvesiä ja kukkia? Vai enkö ole ollut olemassa? Luulen tuntevani suuremman vuoren, mutta en ole vielä valloittanut omaa vuortani!

Mitä syytä minulla on ihailla seuraavaa vuorta, jos en ole kiivennyt ensimmäistäkään?

Minun on tultava mieheksi! Mies on ihminen, aivan liian ihminen. Kysymys ennen etenemistä on tämä: Olemmeko saavuttaneet täysin sen, minkä määrittelemme "ihmiseksi"?

Ennen sitä, mihin olemme menossa?

Kuten Hengellinen Satanismi on polku tehdä ihminen pelkästä lihata, niin on tästä joutavasta lihasta tehtävä täysi hengellinen ihminen.

Hyväksyn sen, missä olen nyt; olen lapsi, olen aikuinen, olen vanha. Olen ihminen, mutta olenko ilmentänyt sitä?

Kuten toukasta tulee perhonen, on meistä ensin tultava toukka: Sillä toistaiseksi ihmisyytemme on vain ajatus, vaikka kutsumme itseämme "ihmisiksi".