Uskollisuus on yksi tärkeimmistä hyveistä Jumaliksi pyrkiville ihmisille.

Pääasiassa perustuen urheuteen, Uskollisuus on yhdistelmä kykyjä, jolloin kykenee pysymään vakaana polulla Jumalia kohti sekä vakaana kohti omaa hengellistä matkaajien perhettään, joka liikkuu yksilön itsensä kaltoin kohti Ikuisuutta.

Uskollisuus Jumalille on erittäin tärkeää tällä polulla. Samoin uskollisuus ja kuuliaisuus kohti suuria päämääriä, asioita tai ihmisiä, jotka ovat arvioitu hyviksi, reiluiksi ja rehellisiksi.

Koska uskollisuus on hyvin harvinainen arvo, se on myös hyvin tärkeä arvo. Ihmiset, joilla on vahvuus olla uskollisia ja seurata aatetta kuuliaisesti ovat heitä, jotka ovat osana suurien asioiden kasvua.

Ihmiset, jotka ovat jatkuvasti epäuskollisia Jumalille, eivätkä osoita kuuliaisuutta tai veljeyttä, eivät yleensä tee itselleen, Satanistiselle veljeskunnalle tai yleisesti maailmalle paljoa hyvää. He eristävät itsensä, kuihtuen ja kuollen yksin, todennäköisesti monien valheiden, pelkojen ja vaarojen riivaamina.

Kuten kaikessa muussakin, logiikkaa on käytettävä tässä. Mutta puhtaan sydämen uskollisuus on tärkeämpää kuin kaikki loogikot yhteensä: sellainen sydän heijastaa omaa sisäistä puhtauttaan.

Tästä syystä uskollisuus nähdään taivaallisena hyveenä Jumalten keskuudessa ja se on pyhää.

Oppilas kysyi Azazelilta, miksi ihminen joka ei ollut hyvä monella tapaa pääsi asumaan Jumalten kanssa, vaikka hän ei ollut kovin kyvykäs eikä tehnyt monia suuria tekoja elämässään.

Azazel vastasi: "Voimme työskennellä uskollisen periaatteen ihmisen kanssa kasvattaakseen hänen kykyjään. Mutta epäuskollisen sielun kanssa sellainen työ jää tyhjäksi ja heitetään pohjattomaan kuiluun!"