Kirkon oikeusjuttu


thedailytimes.com - Kirkko haastettiin oikeuteen 2 miljoonasta dollarista dramaattisen nuorisotilaisuuden vuoksi
Kirkko haastettiin oikeuteen 2 miljoonasta dollarista dramaattisen nuorisotilaisuuden takia
6-13-2003
kirjoittanut Anna C. Irwin Daily Timesin toimituksesta

Blountin piirikunnan piirituomioistuimessa on nostettu kahden miljoonan dollarin kanne Blountin piirikunnan kirkkoa, pastoria, nuoriso-ohjaajaa, kahta diakoniaa ja useita muita kirkon jäseniä vastaan. Knoxvillen asianajaja Herbert Moncier on nostanut kanteen John ja Jane Doe -nimisten kantajien puolesta, jotka eivät halunneet paljastaa nimeään kanteessa.

He nostavat kanteen yksin ja teini-ikäisen tyttärensä Janie Doen puolesta. Kanteessa väitetään, että tyttö kärsi henkilövahinkoja vaarallisen, kultin kaltaisen tapahtuman seurauksena, jonka Forest Hill Baptist Church, sen pastori, diakoniatyöntekijät, nuoriso-ohjaaja ja useat sen jäsenet olivat laittomasti ja harhaanjohtavasti suunnitelleet, sponsoroineet, mainostaneet ja valvoneet.

Forest Hillin pastori Harry Sherrer sanoi, että kanteessa tarkoitetun tapahtuman tarkoituksena oli auttaa seurakunnan nuoria oppimaan ja ymmärtämään paremmin kristittyjen vainoa muualla maailmassa. Kaikki muut mukana olleet olivat vaikuttuneita koko toiminnasta. Se oli erittäin myönteinen tapahtuma, Sherrer sanoi. Olemme surullisia siitä, että tämän perheen jäsenet kokevat, että kirkkomme on tehnyt väärin.

Sherrerin lisäksi kanteessa mainitaan nuoriso-ohjaaja Joe White, diakoniatyöntekijät Dwight Broome ja Kenneth Baker, Sharon Baker, Dani ja Paul Janson, Dennis ja Sue Magargle, Donnie ja Janet Beal sekä Tommy Tallent. Sherrer sanoi, että kirkon nuoriso-ohjaaja luki "Underground Church" -nimisestä ohjelmasta ja suunnitteli yhdessä muiden kirkon jäsenten kanssa 23. maaliskuuta 2002 pidetyn tapahtuman. Hän sanoi, että tapahtumaan liittyvästä prosessista keskusteltiin nuorisoryhmän kokouksessa ennen tapahtumaa, ja nuorisoryhmän jäsenten koteihin lähetettiin kirjeitä, joissa kerrottiin tapahtumasta.

Kanteessa väitetään, että sekä Janie Doe että hänen isänsä saivat tiedon tapahtumasta sinä päivänä, jona se oli tarkoitus järjestää, ja he epäilivät, että Janien olisi suositeltavaa osallistua tapahtumaan, koska hän oli toipumassa polvivaivan vuoksi hiljattain tehdystä leikkauksesta. Kanteen mukaan kirkon jäsenet johtivat molempia harhaan nuorisoryhmälle suunnitellusta erityisestä "jumalanpalveluksesta". Kanteen mukaan tytölle kerrottiin, että siellä "käveltäisiin vain vähän" ja että hänen "pitäisi olla kunnossa".

Isälle kerrottiin, että kyseessä oli vain "autopesu" ja että hänen tyttärensä polvi "olisi kunnossa". Kanteessa väitetään, että tapahtuman luonne esitettiin tarkoituksellisesti väärin, jotta tyttö osallistuisi ja isä antaisi luvan osallistua siihen. Kanteen mukaan tyttö saapui tapahtumassa erään toisen seurakunnan jäsenen kotiin, ja nuoriso-ohjaaja kertoi hänelle, että "hänet ja muut lapset sijoitettaisiin pieniin ryhmiin, joilla kullakin olisi johtaja; että jokaisen lapsen käteen piirrettäisiin symboli; että kunkin ryhmän jäsenet lähestyisivät ihmisiä eri 'asemilla' kysyäkseen koodia, jonka perusteella määritettäisiin, kuka kuljettaisi kyseisen ryhmän seuraavalle 'asemalle'; ja että kuljetettuaan yhden tai useamman 'aseman' jokainen ryhmä saapuisi 'jumalanpalvelukseen'." Kanteen mukaan tyttö ei ollut vielä saanut tietää, että hänellä ei ollut mitään muuta mahdollisuutta.

Kanteessa sanotaan edelleen, että pienryhmien oli käveltävä yhdelle asemalle ja patikoitava alamäkeen toiselle asemalle. Kanteen mukaan tyttö "huolestui", kun hän näki lainvalvontaviranomaisten ajoneuvoja, joiden valot ja sireenit olivat päällä, ryhmää kuljettanut henkilö päästi heidät ulos ja heitä kehotettiin "hiipimään takakautta" kirkon seurakuntasaliin.

Kanteen mukaan "tummiin vaatteisiin pukeutuneet miehet" lähestyivät ryhmää, mutta he pääsivät seurakuntasaliin, jossa valot olivat sammuneet ja heitä tervehtinyt aikuinen näytti itkevän. He alkoivat lukea Raamatun kohtia taskulampun avulla, kuulivat "laukauksia" ulkoa, piiloutuivat kaappien väliin, ja sitten "useat sotilaiksi pukeutuneet miehet, joilla oli kaasunaamarit päässään", tulivat sisään.

Kanteessa väitetään, että ryhmän jäsenille sidottiin silmät ja käsiraudat tarranauhalla, heidät "raahattiin ulos" parkkipaikalle ja käskettiin kiipeämään kuorma-auton takaosaan. Kanteen mukaan Janie Doe taisteli vastaan ja pyysi päästä irti, mutta yksi hänen väitetyistä vangitsijoistaan nauroi ja huusi hänelle. Kanteen mukaan hän onnistui pakenemaan, mutta hänet otettiin uudelleen kiinni, hänen silmänsä sidottiin ja hänen käsiinsä laitettiin metalliset käsiraudat, jotka saivat hänet itkemään kivusta. Hänet väitetään nostetuksi ja laitetuksi kuorma-autoon, jonka jälkeen hänet ajettiin toiseen paikkaan, jossa hänet vietiin käsivarresta alas mäkeä ja asetettiin riviin muiden nuorisoryhmän jäsenten kanssa.

Kanteessa väitetään, että ryhmälle kerrottiin, että "sinulla on yksi mahdollisuus kieltää Kristus tai sinut tapetaan". Kun Janie Doe kieltäytyi kieltämästä Kristusta, kanteen mukaan kuului laukauksen ääni ja hänet kastettiin vedellä, minkä jälkeen hän alkoi "huutaa ja itkeä", ennen kuin häntä käskettiin menemään sisälle erään toisen seurakunnan jäsenen asuntoon.

Kanteen mukaan hän pyysi siellä käsirautojensa poistamista, mutta useat ihmiset käyttäytyivät kuin he eivät olisi löytäneet avainta. Kun käsiraudat lopulta otettiin pois, tytön ranteet olivat kanteen mukaan "viilletyt ja vertavuotavat, sykkivät ja turvonneet lähes kaksinkertaisiksi normaaliin kokoonsa nähden".

Tytön väitetään kertoneen yhdelle tapahtuman aikuisista valvojista, että hän halusi lähteä kotiin, mutta hänelle sanottiin, että "ihan kohta". Kanteen mukaan tyttö vietiin "lopulta" toiseen asuinpaikkaan ja hänelle "annettiin lupa" soittaa äidilleen järjestääkseen kyydin kotiin. Kanteessa väitetään, että tyttö kärsi "vakavia, tuskallisia ja pysyviä vammoja", mukaan lukien vammat ranteisiinsa, jotka ovat "pysyvästi arpeutuneet", ja jo olemassa olevien polvivammojen paheneminen. Tytön väitetään myös kärsineen "vakavia, ankaria ja pysyviä henkisiä ja emotionaalisia vammoja", jotka aiheuttavat hänelle edelleen "henkistä kipua ja tuskaa", unettomuutta ja toistuvia painajaisia.

Kanteessa väitetään, että tytön arvosanat ovat laskeneet ja "hänen tuleva ansiokykynsä on heikentynyt" kokemuksensa vuoksi. Kanteen mukaan perheelle on aiheutunut sairauskuluja väitetyistä fyysisistä vammoista, mutta myös psykiatrisista ja psykologisista diagnooseista ja hoidosta on aiheutunut ja aiheutuu jatkossakin kuluja.

Haetut vahingot: Kanteessa vaaditaan miljoonan dollarin korvauksia ja miljoonan dollarin rangaistusluonteisia vahingonkorvauksia useiden kanneperusteiden perusteella, jotka on lueteltu seuraavasti: vääränlainen esittäminen ja petos, kidnappaus ja väärä vangitseminen, lievä pahoinpitely, pahoinpitely, törkeä käytös ja henkisen kärsimyksen tahallinen aiheuttaminen, kansalaissalaliitto, huolimattomuus ja piittaamaton toiminta.

Kirkon pastori sanoi, että asianajaja vastaa kaikkiin kanteen väitteisiin. Hän sanoi, että ainoa valitus, jonka hän on kuullut tapahtumasta, on tullut "Doen perheeltä", kun taas muut osallistujat kuvailivat tapahtumaa "melko voimakkaaksi ja hyvin myönteiseksi" sekä nuorten että toimintaa valvoneiden aikuisten kannalta.


Takaisin saatanallisten todistusten pääsivulle