Menneen elämän muistinmenetys

Monien asioiden kohtalona on, että ihminen on väärässä paikassa väärään aikaan, väärien ihmisten kanssa, taas väärään aikaan; onnettomuudet, sairaudet, jonkin asian menettäminen päivällä tai minuutilla ja niin edelleen. Kaikki tämä on seurausta tiedon puutteesta. Jälleensyntyminen on tosiasia. Kun astumme uuteen elämään, tuomme itsemme mukanamme. Tämä sisältää menneisyyden rippeet ja entiset ehdollistumat, virheelliset uskomukset, surun, tuskan ja niin edelleen. Kun astumme uuteen olemassaoloon, teemme sen muistinmenetyksen vallitessa.
On olemassa tietoa tietyistä kokeista. Monet niistä on salattu julkisuudelta niiden julman luonteen vuoksi, ja niissä tutkitaan keinotekoisesti aiheutetun muistinmenetyksen vaikutuksia sekä eläimiin että ihmisiin ja sitä, miten se vaikuttaa suoraan aivojen palautekiertoon. Itsetuntemuksen avulla ihminen voi hallita itseään, mutta toisaalta, kun palautepiiri on tukossa muistinmenetyksen vuoksi, ihminen ei voi uudistaa mielessään olevaa ongelmaohjelmointia.

Venäläinen psykologi Ivan Pavlov suoritti koejärjestelyjä koirilla. Useimmat meistä tuntevat ehdollistumisen teorian, jota opetettiin psykologian peruskurssilla. Koirille annettiin ruokaa sen jälkeen, kun kelloa oli soitettu. Kellon soittaminen sai koiran kuolaamaan (odottamaan ruokaa), riippumatta siitä, seurasiko ruokaa vai ei. Ääni aiheutti koirassa nälän. Kaksi erillistä ärsykettä, joita käytetään sekuntien sisällä toisistaan, saa aikaan tahattoman vasteen aivoissa.

Monet hänen kokeistaan menivät ehdollistamista pidemmälle. Hän pystyi tuottamaan koirille ja muille eläimille hermoromahduksia, jälleen kerran assosioinnin avulla. Nälkäinen eläin haki ruokaa, ja hän käytti kivuliaita sähköiskuja, erittäin kovia ääniä, polttavan kuumuuden puuskia tai muita ärsykkeitä, jotka loivat selviytymis- ja pelko- ja kiputilanteen. Tämä aiheutti eläimissä neurooseja ja mielisairauksia samalla tavalla kuin kristillinen kirkko on pilannut miljardien ihmisten mielenterveyden pakottamalla heidät pidättäytymään sukupuoliyhteydestä ja kieltämällä muut normaalit ja luonnolliset tarpeet. Seksuaalisuus on yhtä kuin elämänvoima; pidättäytyminen luo neuroottisuutta. Vihollisjumalat tietävät kaiken ihmismielestä ja siitä, miten se tuhotaan.

Toinen venäläinen tiedemies A. R. Luria jatkoi Pavlovin kokeita, mutta tällä kertaa ihmisillä. (CIA tekee myös tätä, vaikka paljon on salattu julkisuudelta). Luria havaitsi, että ihmiset, jotka kykenivät muistamaan, pystyivät vastustamaan ohjelmointia ja palauttamaan mielensä rationaalisen ajattelun ja tahdon soveltamisen avulla. Luria (yhdessä CIA:n kanssa myöhempinä vuosina) aiheutti koehenkilöilleen muistinmenetyksen sähköiskuhoidoilla ja huumeiden aiheuttamilla transsitiloilla, joissa 99,9 prosenttia ihmiskunnasta voidaan hypnotisoida ja ohjelmoida uudelleen.

Sähköshokkihoitoa (EST) on käytetty mielisairauksien hoitoon ja hallintaan. EST aiheuttaa retrogradisen muistinmenetyksen. Muistot tuhoutuvat sähköiskujen voimakkuuden ja taajuuden mukaisesti. Korkean tason EST:ssä ihminen ei pysty muistamaan nimeään, henkilöllisyyttään tai menneisyyttään. Kohteesta tulee äärimmäisen rauhallinen ja keskittynyt nykyhetkeen. Vuoden 1975 elokuva "Yksi lensi yli käenpesän" on hyvä esimerkki EST:n vaikutuksista erityisesti elokuvan lopussa, jossa Jack Nicholsonin esittämä hahmo sai peruuttamattoman aivovaurion, eikä hän muistanut henkilöllisyyttään tai menneisyyttään.

Häiritseviä ajatuksia ja vääriä muistoja voidaan istuttaa koehenkilöiden mieleen operaattorin toimesta, joka palauttaa koehenkilöt varhaislapsuuteen tai pikkulapsuuteen. Tässä vaiheessa mieli muuttuu puolustuskyvyttömäksi ja avuttomaksi. Toimijaa pidetään vanhempana hahmona ja hän omaksuu vanhemman roolin. Eräs hyvä esimerkki tästä oli, kun kristitty psykiatri istutti vääriä muistoja kirjan "Michelle Remembers" kohteeseen.

Neuroottisuuden aikaansaaminen edellyttää yleensä, vaikkakaan ei aina, että operaattori regressoi kohdetta ja istuttaa siihen vääriä muistoja, kuten vanhemman tekemä lapsen raiskaus. Sataprosenttisesti kohteelle on ehdotettava muistinmenetystä, jotta kohde ei muista istuntoa tai istutettuja suggestioita. Kohteen mieleen voidaan istuttaa suggestion avulla moitittavia valemuistoja, pelkoja ja kaikenlaisia psykologisia ongelmia, kuten rakkaansa murhaaminen, järjettömät pelot, häpeä ja syyllisyys.

Muistinmenetys estää kohdehenkilöä ymmärtämästä ongelmia ja käsittelemästä niitä. Alitajunta säilyttää ne ja toimii niiden mukaan. Kohde ei ole niistä tietoinen lukuun ottamatta outoja, irrationaalisia tunteita, selittämättömiä neurooseja ja epänormaalia käyttäytymistä. Siitä huolimatta ongelmat ovat edelleen olemassa ja vaikuttavat kohteen tulevaan käyttäytymiseen. Näin tapahtuu, kun koemme menneisiin elämiin liittyvää muistinmenetystä. Meillä on enemmän kokemuksia kuin tiedämme, jotka roikkuvat alitajunnassamme ja vaikuttavat meihin tässä elämässä. Emme ymmärrä, miksi pahoja asioita tapahtuu, ja olemme monissa tapauksissa voimattomia estämään tai pysäyttämään niitä.

Voimme alkaa todella tuntea itsemme ja ottaa elämämme paremmin haltuun, kun pääsemme menneisiin elämiin itsehypnoosin avulla, opimme ja ymmärrämme niistä niin paljon kuin pystymme. Meidän kaikkien tulisi käyttää aikaa päästä omiin transsitiloihimme ja tutkia omaa mieltämme, lapsuusmuistojamme ja menneitä elämiämme. Muistamattomuuden kirouksen ja tiedon puutteen vuoksi on olemassa niin sanottu "karma". Karma voidaan voittaa ja kukistaa vain tiedon avulla. Karma EI ole yhdenmukaisuutta minkään dogman kanssa, kuten monet New Age -ihmiset ja muut, jotka ovat juutalais-kristillisen vaikutuksen alaisina, haluaisivat muut uskomaan, vaan se on syy ja seuraus. Tieto on avain kaikkeen. Kun tiedämme kaiken itsestämme, menneistä elämistämme ja niin edelleen, se vapauttaa meidät.

Viittaus:

Takaisin mieltä koskevaan tietoon