Saatanan rakkaudesta


Viime yönä työstin demonisia sigilejä, tein käsin suurempia kopioita erästä projektia varten. Kun olin työstänyt niitä jonkin aikaa [se ei ollut helppoa], aloin huomata paljon positiivista energiaa ja että sigileistä tuli minulle riemukas olo. Kello oli kaksi yöllä ja olin väsynyt. Tämä yllätti minut.

Sitten aloin ajatella kaikkia niitä valheita, joita ihmisille on väkisin tyrkytetty, ja sitä, miten satanismi on niin tukahdutettu. [Juutalaiset ovat rasisteja ja tuntevat, että heillä on oikeus olla "Jumala" ja kertoa pakanoille, mitä heidän pitäisi ajatella, miten heidän pitäisi elää, mihin he voivat uskoa ja mihin he eivät voi uskoa, niin että pakanoista tulee alistettuja orjia.]

Satanismissa on niin paljon henkistä kauneutta ja autuutta. Mitä lähemmäs pääsemme Isä Saatanaa, sitä enemmän huomaamme, miten positiivinen ja ihana hän on. Monta kertaa hän on täyttänyt minut äärimmäisellä ilolla.

Ei ole mitään väärää siinä, että teemme Isä Saatanasta elämämme keskipisteen, jos niin haluamme tehdä. Hänen lähelleen tuleminen on ollut minulle sanoinkuvaamaton kokemus. Joka päivä hän täyttää henkeni voimalla ja ilolla.

Olen ylpeä siitä, että olen satanisti. Satanismin "uskonnollisuudessa" on se, mistä löydämme sisäisen vapauden ja vapautumisen. Mitä läheisemmäksi tulemme Saatanaa kohtaan, huomaamme, ettemme pelkää mitään. Ihmiset pelkäävät, koska heillä ei ole tietoa ja koska heidät on indoktrinoitu ja ohjelmoitu juutalaisilla valheilla. Saatana antaa meille tietoa. 


Takaisin saarnoihin

 

© Copyright 2002, 2005, 2015, Joy of Satan Ministries;
Library of Congress Number: 12-16457